Kohta on mennyt jo kuukausi siitä, kun lähdin kotoa..? Aika kuluu tosi nopeasti ainakin tällä puolella maailmaa.
Eilen käytiin tyttöporukalla syömässä italialaisessa La Porchetta nimisessä ravintolassa. Paikan garlic bread oli ihan älyttömän hyvää, eikä carbonara ja jälkkäritkään ollut yhtään sen huonompia. Istuttiin tuolla varmaan kolmisen tuntia juttelemassa ja syömässä ja oli kyllä huippukiva ilta! Muutama julkaisukelpoinen kuva saatiin otettua meistä, mutta nälkä taisi olla niin kova, että yhtään ruokakuvaa ei ole, hups.
Viime viikolla vietettiin koulussa myös Naidoc-päivää Naidoc-viikon kunniaksi. Viikon tarkoituksena on juhlistaa Australian alkuperäiskansaa, aboriginaaleja, ja viikon teema tänä vuonna oli Because of her, we can, eli juhlittiin erityisesti naisia ja kaikkea naisten aikaansaamaa. (tästä lisää tietoa Naidoc-viikosta) Koulussa juhlistettiin tätä assemblyn (puheita, videoita ja esityksiä), perinteisen ruoan ja muiden aktiviteettien merkeissä. Yksi esityksistä oli aboriginaalien tanssiesitys, jossa he esittivät perinteisiä tanssejaan. En ollu ikinä nähnyt mitään vastaavaa, mutta oli kyllä mielenkiintoinen kokemus tämäkin. Päivä päättyi koulun rugbypeliin, jota kaikki istuivat katsomassa.
Kouluviikon kruunasi paloharjoitus, josta kukaan ei tiennyt yhtään mitään, eivät edes opettajat. Siinä meinasi vähän jännitys iskeä, kun opettaja sanoi: "En tiedä mitä täällä tapahtuu, jättäkää tavarat tänne ja poistukaa äkkiä rakennuksesta". Onneksi kyseessä oli vain harjoitus eikä oikeaa vaaratilannetta ollut missään vaiheessa.
Tänään käytiin aamulla host-siskoni Emman kanssa paikallisella Farmers marketilla. Siellä oli paljon kojuja, joiden kaikki tuotteet olivat 100km säteellä kasvatettua tai tuotettua. Emma teki ruokaostoksia ja mä kuljin mukana ja sain syödä maistiaisia. Omaa kojuaan pitivät myös rotarit, ja juttelin siinä sitten hetken heidänkin kanssaan.
Päivän pääohjelmana oli reissu läheiseen pikkukaupunkiin nimeltä Bathurst. Emma etsi sieltä itselleen valmistujaisiinsa asua, minä ja hostäiti pyörittiin mukana. Käytiin myös lounaalla ja ajamassa Bathurstissa sijaitsevalla maailmanlaajuisesti tunnetulla moottoriradalla (Mount Panorama Circuit). Bathurstista jäi kyllä positiivinen kuva, toivottavasti pääsen vielä uudestaankin käymään tuolla ajoradalla, jäi nimittäin taas kuvat ottamatta auton kyydissä maisemaa ihastellessa.
Huomenna saatamme Emman kanssa mennä istuttamaan puita Canobolas-järven lähettyville. Tänne kuitenkin odotetaan taas lunta, joten voi olla, että ei siis päästä tätä suunnitelmaa toteuttamaan. Eletään hetkessä siis ja no worries asenteella eteenpäin!
Eilen käytiin tyttöporukalla syömässä italialaisessa La Porchetta nimisessä ravintolassa. Paikan garlic bread oli ihan älyttömän hyvää, eikä carbonara ja jälkkäritkään ollut yhtään sen huonompia. Istuttiin tuolla varmaan kolmisen tuntia juttelemassa ja syömässä ja oli kyllä huippukiva ilta! Muutama julkaisukelpoinen kuva saatiin otettua meistä, mutta nälkä taisi olla niin kova, että yhtään ruokakuvaa ei ole, hups.
 |
| Porukan ainoa blondi... |
Kouluviikon kruunasi paloharjoitus, josta kukaan ei tiennyt yhtään mitään, eivät edes opettajat. Siinä meinasi vähän jännitys iskeä, kun opettaja sanoi: "En tiedä mitä täällä tapahtuu, jättäkää tavarat tänne ja poistukaa äkkiä rakennuksesta". Onneksi kyseessä oli vain harjoitus eikä oikeaa vaaratilannetta ollut missään vaiheessa.
Tänään käytiin aamulla host-siskoni Emman kanssa paikallisella Farmers marketilla. Siellä oli paljon kojuja, joiden kaikki tuotteet olivat 100km säteellä kasvatettua tai tuotettua. Emma teki ruokaostoksia ja mä kuljin mukana ja sain syödä maistiaisia. Omaa kojuaan pitivät myös rotarit, ja juttelin siinä sitten hetken heidänkin kanssaan.
Päivän pääohjelmana oli reissu läheiseen pikkukaupunkiin nimeltä Bathurst. Emma etsi sieltä itselleen valmistujaisiinsa asua, minä ja hostäiti pyörittiin mukana. Käytiin myös lounaalla ja ajamassa Bathurstissa sijaitsevalla maailmanlaajuisesti tunnetulla moottoriradalla (Mount Panorama Circuit). Bathurstista jäi kyllä positiivinen kuva, toivottavasti pääsen vielä uudestaankin käymään tuolla ajoradalla, jäi nimittäin taas kuvat ottamatta auton kyydissä maisemaa ihastellessa.
Huomenna saatamme Emman kanssa mennä istuttamaan puita Canobolas-järven lähettyville. Tänne kuitenkin odotetaan taas lunta, joten voi olla, että ei siis päästä tätä suunnitelmaa toteuttamaan. Eletään hetkessä siis ja no worries asenteella eteenpäin!
 |
| Tässä vielä loppuun Misty (joka ei oikein tykkää kenestäkään mutta ei se mua vihaakaan) ja mun uudet australialaiset ugg-kengät, jotka pelastaa kylmiltä lattioilta kun villasukat pääsi hukkumaan |
Kommentit
Lähetä kommentti